Möjligheterna till det nordiska försvarssamarbetet i en möjlig krissituation blir allt klarare

Avseende det möjliga försvarssamarbetet mellan Sverige och Finland i en kris-/krigssituation är det ytterst viktigt at inse i vilka slags områden kan man ha snabb taktisk nytta av ett sådant samarbete. Därmed utesluter jag från denna text samarbete som innebär träning, logistik osv. och går direkt till ett möjligt samarbete för att avgöra faktiska krissituationer. Det första valkriteriet till ett samarbete är att Sverige ligger betydligt mer söderut än Finland medan Finland ligger betydligt mer norrut än Sverige. Naturligast är då att Finland bör försöka hjälpa Sverige med resultat i dess mer södra distrikter medan Sverige bör försöka hjälpa Finland med resultat mer i Finlands norra delar. Bägge länderna får därmed bära mest ansvar för sina mellersta kärndelar.

Det vore klokt av Finland kanske att föreslå kristidssamarbete med svenskar avseende försvaret av Östersjöområdet samt om försvaret av norra delar av området.
Detta kunde innebära att den finska marinen och flygstyrkorna skulle deltaga i försvaret av sydligare delar av Östersjön tillsammans med de svenska styrkorna och att de svenska norra flygstyrkor samt artilleristyrkor skulle deltaga i försvaret av de nordliga delarna av både Finland och Sverige.

Det ovansagda kunde innebära att de svenska Archer-haubitzerna belägna i Boden kunde användas för att försvara De nordliga delarna av Finland samt att de svenska JAS/Gripen-planen kunde samarbeta med de finska Hornet-planen i norr samt att de kommande finska korvetterna samt andra finska militärfartyg kunde samarbeta med den svenska marinen också i försvar av de sydligare delarna av Östersjön innebärande även hjälp av det finska och svenska flyget.

Härmed kunde man inte längre påstå att samarbetet skulle på något sätt gynna endast Finland, eftersom Sverige skulle dras in mer österut att inblanda sig i en möjlig krissituation, utan Finland skulle hjälpa Sverige mer söderut i södra delar av Östersjön och Sverige skulle hjälpa Finland mer österut i norra delar av området.

Samarbetet kunde ytterligare förstärkas om minst Danmark skulle deltaga i det i söder och Norge i norr.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Suomalaisen politiikan näköalattomuus

Harvoin on Suuomen politiikkaa vaivannut nykyisen kaltainen näköalattomuus eli kyvyttömyys päästä pysyvämmälle positiviselle kehitysuralle valtiollisesti ja kansallisesti. Maamme osaajat tuntuvat lähinnä loistavan poissaolollaan.

Kun eilen seurasi eduskunnan budjettikeskustelua tuli surullinen olo: tuntuu siltä, että sisäinen turvallisuutemme on kapenemassa ja eriarvoisuus on lisääntymässä. Tällainen kestämätön kehityssuunta pitää poistaa ja siirtyä aidosti sellaisiin rakenteellisiin uudistuksiin ja innovaatioiden toteutukseen, jotka aidosti mahdollistavat sekä huonoiten toimeentulevien paremmat olot, kilpailukykymme kohenemisen että nykyaikaisemman yhteiskunnan luomisen. Nyt olemme liiaksi kaivautuneet poteroihimme ja tuntuu siltä, että vain valtion lisääntyvä velkaantuminen edelleen toteutuu. Toivottavasti tämä hallitus pystyy toteuttamaan edes SOTE-uudistuksen, työllistymistavoitetta tuskin tullaan saavuttamaan, ainakaan nykyisen hallituksen olemassaoloaikana.

Mikäli sisäinen turvallisuutemme selkeästi horjuu, vähenee myös niiden henkilöiden määrä, jotka pitävät suomalaista yhteiskuntaa puolustamisen arvoisena. Tällainen kehitys olisi maallemme vaarallinen ja soisi mahdollisuuden/tekosyyn jopa joillekin ulkopuolisille pyrkiä puuttumaan sisäisiin asioihimme. Tällaista kehitystä emme varmastikaan tahdo ja siksi onkin tärkeää, että valtiotamme johtavat viisaat henkilöt, jotka kyenevät näkemään metsän puilta.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Suomen politiikka syksyllä 2016 ja keväällä 2017

Suomen politiikan syksyn 2016 ja kevään 2017 keskeisiä käsiteltäviä asiakokonaisuuksia tulevat olemaan: 1. Tulevat kunnallisvaalit ja 2. Tuleva presidentinvaali. Tulevien kunnallisvaalien osalta toivottavasti ainakin seuraaviin asioihin tullaan panostamaan: a. Puolueiden tuleva kannatus; b. Rakenneuudistusten onnistuminen ja c. Suomen asemoinnin optimoinnin … Lue loppuun

Gallery | Kommentoi

The Alternatives for Finnish Defence

We have read many times arguments about Finland becoming a member of the Nato due to that Finland belongs to the West and in the end it is a question of respect to the Western values or that it is natural that we would be a member in the Nato, since it would be useful and in our interest to belong to all Westernly respected Western organizations. In the Russian side the argument goes mainly by underlining the importance of interests.

Primarily the mainly Russian underlining of the impportance of the interest perspective is more realistic and correlates to the security situation in the real world better than the Western talk about values. This can be seen also in the Chinese response to the decision of the Permanet Court of Arbitration (PCA) in the Hague regarding the South China Sea case whereas China argues that the PCA doesn’t have jurisdiction over the said case and would prefer bilateral negotiations with the Philippines.

Regarding now the security of states around the Baltic Sea, it is very much a question of colliding interests. We should now try to find a common base of different Baltic Sea States to form a system which will enhance the security of this region and not threat to worsen it.

Regarding Finland’s position in this theatre we are on the other hand part of the West due to our memebership in the EU and our enhanced cooperation in the security matters with the Nato, UK and USA, but we have also a long border with Russia and are thus even very much dependent on what Russia is planning to do and what it does. Since Sweden does not want to form a defence alliance with Finland and since it is the only EU member state with which we have a land border, we are very much dependent on the maritime logistics of the Baltic Sea. And we are therefore economically dependent on the free passage through the Baltic Sea.

In the end our alternatives regarding our defence are rather limited:
a. If Sweden applies for the membership of the Nato, we should do likewise.
b. If Sweden doesn’t apply for the membership of the Nato, we should try to grow our defence cooperation with Sweden and with member states of the EU, especially those located by the Baltic Sea and with UK and USA.
c. We should try to establish a common defence of the EU as well.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Brexit 2

There have been some notes about the security influence of Brexit regarding Finland. It is naturally true that at the moment Finland’s security position might be slightly weaker due to Brexit than it was before Brexit, since the UK’s part of the total value used in the EU for defence is rather large.

Brexit should allow the Finnish defence to invest more in the EU defence industry than before since Finland’s role has increased in defence matters due to Brexit. Therefore it is also more propable that next Finnish fighter jets might be of EU origin, that is either Dassault Rafale or SAAB Gripen.

It is also obvious that Germany’s and France’s role regarding the defence of Europe will be altered due to Brexit, and that this will also have an effect in the practical defence-oriented relationships between Finland and Germany, between Finland and France and between France and Germany.

But after all, it should be regarded as well as obvious that Finnish-English defence cooperation will contnue.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Brexit 1

UK:n Brexit-tulos on ilmiö, jolla tulee olemaan kosolti negatiivisia vaikutuksia niin UK:n ja EU:n kuin maailmankin suhteen. Mielestäni äänestystulos osoitti ainakin kolme asiaa:

1. Riittävän suuri osa UK:n johtajista sekä kansasta ei ole tarpeeksi ymmärtänyt UK:n ja EU:n ja UK:n ja muun maailman keskinäisen riippuvuuden dimensioita ja niiden vaikutusta UK:n kehitykseen;

2. UK:n turvallisuus-, talous- ja maailmanpoliittinen merkitys tulevat vähenemään vahvasti kun taas eräiden EU-valtioiden turvallisuuspoliittinen merkitys sekä resurssien allokointi puolustukseen tulevat väkisin kasvamaan merkittävästi; ja

3. EU on sekin osin epäonnistunut, koska siitä eroaa merkittävä jäsen.

Brexit-neuvottelut tulee aloittaa pian ja ne päättyvät silloin kun asiat ovat valmiit.

Suomen kannalta on vaikea vielä päätellä, miten suuret taloudellliset vahingot maallemme aiheutuu Brexitistä. Englannille taloudelliset vahingot tullevat olemaan suuremmat kuin moni irtautumisen puolesta on ymmärtänyt.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Pitäisikö Nato-jäsenyyden mahdollisesta hausta järjestää kansanäänestys vai ei?

Vastaan otsikon kysymykseen arvioimalla asiaa kolmelta kannalta ja tekemällä sitten yhteenvedon:

1. Onko demokraattinen prosessi kaikkein järkevin ja sopivin tapa toimia turvallisuuspoliittisissa kysymyksissä?

Vastaus: Demokraattinen prosessi ei välttämättä tarkoita kansanäänestystä ja turvallisuuspoliittisissa asioissa kansanäänestyksen järjstäminen voisi viedä aivan liiaksi aikaa ja antaa ulkopuolisille tahoille suuren mahdollisuuden vaikuttaa kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen. Lisäksi turvallisuuspolitiikka on osa-alue, jossa olennainen tieto joudutaan usein juuri turvallisuutemme takia pitämään vain pienessä piirissä.

2. Saako kansamme mielipiteestä luotettavamman käsityksen kansanäänestyksen perusteella vai siten että kansanvalitsemat poliitikot päättävät asiasta kansanäänestyksen sijaan suoraan?

Vastaus riippuu pitkälti siitä, mitä pidetään kansan mielipiteenä. Jos arvioidaan asiaa niin, että kansanäänestyksen tulos kertoo per se kansan mielipiteen, lienee selvää, että tällaisen mielipiteen selville saamiseksi, kansanäänestyksen lopputulos on paras tapa. Mutta ehkä meidän kuitenkin pitäisi myös huomioida, että kansan käyttäytymiseen ja mielipiteen muodostumiseen pääsevät kansanäänestystapauksessa vahvasti vaikuttamaan myös ulkopuoliset tahot. Toki nämä tahot voivat jossain määrin vaikuttaa myös kansanvalitsemien poliitikkojen käsityksiin, kuitenkin vedoten tällöin ehkä enemmän asiasisältöön kuin populistisiin käsityksiin.

3. Mitä tarkoittaisi, että asiasta päättäisivät kansanvalitsemat poliitikot saatuaan kansan mielipiteen asiasta kansanäänestyksen jälkeen tai suoraan ja ilman kansan nimenomaista kansanäänestystä?

Kansanäänestyksen pitäminen tekisi prosessista hitaan, mutta ehkäpä se kuitenkin antaisi vahvimman kuvan kansan mielipiteestä kyseiseen asiaan kuitenkin mukaanlukien ulkopuolisten laajat vaikutusmahdollisuudet äänestyskäyttäytymiseen.

Kansanvalitsemien poliitikkojen suora päätös asiasta ilman kansanäänestystä tekisi prosessistaa nopemamman ja näin ollen vähemän vaikutusherkän koskien ulkopuolisten tahojen vaikutuspyrkimyksiä lopputuloksen suhteen. Tosiasiassa ulkopuolisia tahoja pyrkii ehkä nytkin vaikuttamaan myös poliitikoihin ja heidän päätöskäyttäytymiseensä.

YHTEENVETO: 1. kysymyksen vastauksen perustelun mukaan päätös kannattaisi tehdä poliitikkojen suoralla päätöksellä ilman kansanäänestystä. 2. kysymyksen vastauksen perusteella lienee suunnilleen yhtä arvokasta ja suositeltavaa järjestää kansanäänestys tai olla järjestämättä se. 3. kysymyksen vastauksen perustelujen mukaan on ehkä hieman järkevämpää tehdä päätös ilman kansanäänestystä.

Lopputulokseni on siten, että on painavampia syitä olla järjestämättä kansanäänestystä arviotaessa Suomen mahdollista jäsenhakemusta Naton jäseneksi.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi